Tämän postaussarjan tavoitteena on pohtia, kuinka voida hyvin muuttuvassa ja toisinaan hyvin hektisessä työelämässä. Toisaalta tarkastelemme hyvinvointia melko kokonaisvaltaisesti, sillä työaikaa ja vapaa-aikaa ei voi täysin erottaa toisistaan. Niin työ- kuin vapaa-ajankin päivittäiset valinnat rakentavat kokonaisuuden, joka määrittelee meidän hyvinvointiamme.

Tämän ensimmäisen postauksen aiheena on itsensä johtaminen. Itsensä johtamista tarvitaan päivittäin, olipa tehtävää paljon tai vähän. Aikaansaaminen on vahvasti sidoksissa itsensä johtamisen taitoihin ja tunne siitä että on saanut päivän aikana tärkeitä asioita tehdyksi, on puolestaan olennainen osa hyvinvointiamme sekä päivittäistä merkityksellisyyden kokemustamme. 

 

Itsensä johtaminen

 

Itsensä johtamisesta saattaa toisinaan välittyä mielikuva, että siinä joko on luonnostaan hyvä tai sitten ei. Parhaimmatkin itsensä johtajat kuitenkin kehittävät taitojaan, ja suurimmalla osalla on käytössään hyviksi havaittuja työkaluja itsensä johtamisen avuksi. Kokosinkin tähän muutaman mielestäni tärkeimmän työkalun ja oivalluksen itsensä johtamiseen ja parempaan arkeen liittyen!

 

Kukaan ei voi tehdä töitä jatkuvasti 100% lasissa.

Korkean suorituskyvyn ylläpitäminen vaatii työviikkoon eri asteisia työpäiviä. Niitä päiviä kun suoritus- ja keskittymiskyky on viety äärimmilleen, niitä päiviä kun suoritetaan rutiinitehtäviä, sekä päiviä jolloin on tilaa ja aikaa myös vain olla ja ajatella. (Huom. Parhaimmat ja luovimmat ideat sekä ratkaisut pulmallisiin asioihin syntyvät tutkitusti juuri näinä päivinä!) Huolehtimalla, että varaat aikaa myös rutiinitehtäville ja löysemmille päiville, takaat sen että intensiivisempinä päivinä olet parhaimmillasi!

 

Valitsemalla päivän tärkeimmän tehtävän autat itseäsi priorisoimaan ja saamaan asioita aikaan.

Jos päiväsi täytyy pitkästä To Do -listasta ilman että olet priorisoinut tehtäviäsi, päiväsi on todennäköisesti melkoinen kaaos. Iltapäivällä kotiin saapuu väsähtänyt tyyppi, joka kokee ettei saanut päivän aikana mitään aikaiseksi, vaikka päivä olisi ollut kiireen tuntua täynnä. Pohdi siis viimeistään edellisenä työpäivänä mikä on tulevan päiväsi tärkein tehtävä ja varaa sille reilusti aikaa siihen hetkeen päivästä, kun olet parhaimmillasi. (Yleensä aamupäivisin) Kun saat päivän tärkeimmän asian tehdyksi, positiivisen ahneuden saattelemana saatat saada tehtyä paljon muitakin asioita. Näin kotiin saapuukin iltapäivällä tyyppi, joka on tyytyväinen työpäiväänsä ja energiaa riittää siten vielä perheelle, harrastuksiin ja kotiaskareisiin.

 

Kehittämällä keskittymiskykyäsi, saat enemmän aikaan.

Tuskimpa olet voinut olla törmäämättä mindfullness -termiin viime aikoina. Mindfullness ei ole aivan sattumalta iso asia työelämässä ja hyvinvoinnissa juuri tällä hetkellä. Harvardin tekemän tutkimuksen mukaan ihmiset käyttävät 46,9% valveillaoloajastaan ajatellen jotakin aivan muuta, kuin mitä parhaillaan ovat tekemässä. Älylaitteet jatkuvasti lähettyvillämme eivät ainakaan auta asiaa, sillä tutkimusten mukaan esimerkiksi ajattelutyötä tekevistä ihmisistä 34% myöntää käyttävänsä taukonsa älylaitteiden ja sosiaalisen median parissa. Kun ajatus hetkeksi harhailee johonkin muualle, on älylaite kädessä alta aikayksikön. Tauon tai ajatusten johdattelemisen takaisin työhömme sijaan tuomme aivoillemme vain lisää ärsykkeita, jotka johtavat ajatuksemme kauas käsillä olevasta tehtävästä. 

 

 

-Katriina